en uskonut että uskaltaisit
miten kehtasit
murskata sydämeni
oli häkki ja lukko
ja avaimen multa veit
siitä kopion teit
huijasit portin vartijaa
astuit sisään mua uhkaamaan
minuuteeni puhtaimpaan
veit kaiken arvokkaan
jätit ruman rojun vaan
revit irti latausjohdon
menetin kaiken hohdon
sillä minä käperryin kasaan
piiloon kaikkea pahaa
prosentti näyttää yhtä ja puolta
en enää edes pelkää kuolla
akku loppuu sydän itkee
mut silti se on sitkee
ei se päästä irti
se itkee sitä kaunista
runous taitoa
jonka sinä veit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti