maanantai 16. toukokuuta 2016

Kuilu

putoan
haron jotain josta tarttua
kaikki irtoaa ja putoaa päälleni
joka ikinen turvaköysi
katkeaa

mustuus levittäytyy ylleni
kuin peitto
en jaksa enää taistella vastaan
painan pääni
ja jään makaamaan kuilun pohjalle
loputtomaan pimeyteen


Kyynelsilmin

katsomme toisiamme 
silmiin
haluan ymmärtää
mutten tiedä
kykenenkö

maailmamme ovat 
niin kaukana toisistaan
vain harvoin ne
kohtaavat

ja kun niin
käy
jään kyynelsilmin
perääsi katsomaan
kuuntelemaan
maailman
sykkivää sydäntä

Askel uuteen

näen auringon kurkottavan
säetitä varjon reunasta
hymy karkaa huulilleni
on kevättä ilmassa

on aika vierinyt nopeasti
kohta samotaan hyvästi
otetaan uusi askel
elämässä
kun ollaan itseämme
etsimässä

kotiin kuitenkin
aina löydetään
kun sydäntä seurataan

siellä olen minä
rakkaitten seurassa
keräämässä voimia
seuraavaan

isoon askeleeseen