Nukahdan

painan pääni
maisemien vieriessä ohi

matka pitkä
taitettu
toinen jäljellä

hyrinä rauhoittaa
musiikki parantaa
hyvä tähän
on nukahtaa
jo ennen kuin
huomaankaan

Sinä palasit

kuinka kaunis

on näky kun

aurinko paistaa

säteet hyväilevät

syksyistä metsää

hätää heiluttava 

karvaturri juoksee

edelläni

katson sen perään

seuraan koiraa

syksyiseen taikamaahan

suljen silmäni

tuuli kieputtaa hiuksiani

kutittaa poskiani

suutelee pehmeästi huuliani

ja

jatkaa matkaansa

missä olet?
istun rantakivelle
tuijottaen merelle
odottaen sinua

tuuli palaa luokseni
tuoden koiran mukanaan
kevyt henkäys kietoo syleilyynsä
kädet kietoutuu ympärilleni

painan pääni vasten rintaasi
huokaisten
sinä palasit