keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Sinä palasit

kuinka kaunis
on näky kun
aurinko paistaa
säteet hyväilevät
syksyistä metsää

hätää heiluttava 
karvaturri juoksee
edelläni

katson sen perään
seuraan koiraa
syksyiseen taikamaahan
suljen silmäni

tuuli kieputtaa hiuksiani
kutittaa poskiani
suutelee pehmeästi huuliani
ja
jatkaa matkaansa

missä olet?
istun rantakivelle
tuijottaen merelle
odottaen sinua

tuuli palaa luokseni
tuoden koiran mukanaan
kevyt henkäys kietoo syleilyynsä
kädet kietoutuu ympärilleni

painan pääni vasten rintaasi
huokaisten
sinä palasit

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti